Tervetuloa toimistonomadit!

blogi2

Vaikuttaa vahvasti siltä, että Freelance-talous (Freelance Economy) tulee myllertämään työelämää. Asiaan perehtyneiden veikkaus on, että  merkittävä osa organisaatioiden työvoimasta tulee jo lähitulevaisuudessa koostumaan freelancereista.

Mikä sitten muuttuu kun osa tiimin jäsenistä onkin toimistonomadeja, tekijöitä jotka ovat samaan aikaan sitoutuneet tekemään töitä useammalle työnantajalle?


Työyhteisö muuttuu varmasti. Mikäli taustatyö on kuitenkin tehty huolella, ei muutos välttämättä näy työn arjessa. Tämä vaatii erityisesti HR:ltä uudenlaista ketteryyttä. Freelance-talous tulee haastamaan HR-tekemisen aina rekrytoinnista palkitsemiseen. Ja uuteen tilanteeseen pitää valmentaa myös johto ja esimiehet.

Freelance-talous ponnistaa paitsi yrityksen intresseistä hyödyntää joustavasti työvoimaa, myös freelancereiden tietoisista valinnoista. He haluavat toimia itse oman osaamisensa johtajina, he odottavat joustavaa ja itsenäistä urapolkua. Lisää mielenkiintoisia pointteja aiheesta mm. Wald & Leventhal: What The Rise Of The Freelance Economy Really Maeans For Businesses.

PWC:n julkisti jokin aika sitten kolme skenaariota työn tulevaisuudesta ja niiden vaikutuksista HR:ään. Tutkimukseen osallistuneesta HR-johdosta suurin osa arvioi, että heillä ei ole valmistauduttu muutokseen. Toistaiseksi ainakaan he eivät pysty vastaamaan tilanteeseen, jossa osa organisaatiossa työskentelevistä odottaa työelämältään muita enemmän vapautta, itsenäisyyttä ja joustoja.

Freelance-taloudessa on jotain uutta, jotain vanhaa. Sama joustavan työn idea on toteutunut jo mm. keikkatyössä: ’Teen töitä silloin kun minulle parhaiten sopii’. Nyt kasvava Freelance-talous ei välttämättä kuitenkaan kasvata henkilöstövuokrausyritysten markkinoita. Kyse ei muutenkaan ole samasta ilmiöstä, joka suomalaisessa työvoimapoliittiisessa keskustelussa on nimetty termillä ’epätyypilliset työsuhteet’.

Entä missä viipyy suomalainen keskustelu muutoksen vaikutuksista HR-tekemiseen? Muutossignaaleja on jo havaittavissa. Tilastojen mukaan Suomessakin freelancereiden ja internetin kautta tehtävän työn määrä kasvaa. (TEM: Suomalaisen työn tulevaisuus)

Tulevaisuudessa organisaatiosi työntekijät eivät ehkä olekaan organisaatiosi työntekijöitä.

 


Muutama asia pohdintaan:

– Markkinoilta löytyy freelancereiden rekrytointiin sopivia työvälineitä ja kumppaneita
– Freelancereistakin saa paremman hyödyn irti yhteisöllisiä työtapoja kehittämällä
– Osaamista jää aina myös organisaatioon – jos osaamisen jakaminen on mietitty kunnolla
– Freelancereitakin voi sitouttaa

Kommentoi tai laita viestiä virva.suikkanen@kokoma.fi.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *